FELIX, Tallinna 24.-25.2.2007

BORIS ja ESMERALDA

23.2.2007 Matka kohti Tallinnaa alkoi perjantaina klo 14.00 kun pikkubussi tuli hakemaan meidät kotoa matkalle. Mukana olivat Boris sekä Esa-sisko. Matkassa oli tiivistä tunnelmaa, kun 12 ihmistä, monta kissaa ja paljon laukkuja täytti bussin ääriään myöden. Lisävahvistusta kissojen osalta saimme vielä satamassa, kun laivamatkan ajaksi seuraan liittyi muutama Siperian-kissa. Ihmiset tallustelivat laivaan ja kissat viettivät laivamatkan ajan autossa bokseissaan. Ulkona oli melkein 20 astetta pakkasta ja huoli kissojen tarkenemisesta oli suuri. Hyvin ne kuitenkin olivat autossa pärjänneet eikä kukaan tietääkseni ollut edes merisairas.

Tallinnassa lähdettiin kohti majoittumispaikkaa paikallisen taksin perässä. Vauhdikkaan ajelun päätteeksi pääsimme hotelli Stroomiin, jossa oli kylmä (ainakin meillä). Keskellä yötä pakkasimme pussit, kassit ja kissat kainaloon ja vaihdoimme huonetta. Vaihto kannatti ja saimme nukkua lämpimässä huoneessa muutaman tunnin.

Näyttelypaikalle saavuttiin hyvissä ajoin ja saatiin häkit kuntoon. Sen jälkeen sitten odoteltiin arvostelua. Hans G. Lindberg arvosteli kaikki Burmat. Setä puheli kissoille ruotsiksi kaikenlaista ja piti kissoja sylissä. Oli hauska kuunnella, kun setä ei varmaankaan tiennyt että ymmärsin mitä hän jutteli. Minulle hän puhui englantia. Borikselle hän sanoi, että oletpas komea poika, taidat olla kehonrakentaja ja jokos olet naisia tapaillut. Boris sai sertinsä ja sen jälkeen oli värin parhaan valinta. Siinä oli mukana neljä kissaa, kaksi naarasta ja kaksi urosta. Ensin lähtivät naaraat pois ja jäljelle jäivät Boris ja Tallinnalainen lila uros. Boris voitti ja oli VP. TP-valinta oli melko kaoottinen kokemus. Paikalla oli tungosta ja samaan aikaan 10 urosta ja naaraitakin monta puhumattakaan kastraateista. Valinnasta selvittiin ilman yhdenkään poksahtamista ja Boris oli yllättäen TP. Tuomari-setä ei nimittäin sanonut Boriksesta mitään vaan puhui muista kissoista. Sitten kääntyi ja sanoi, että tämä lila-burma on TP. Siinä sitten oltiin hetken että häh?

Kastraattiurosten TP-valintakin oli huima kokemus. Vinku-mies oli TP ja pääsi paneeliin. Siinä sitten herra Tykin kanssa päätettiin ottaa homma hanskaan ja mennä paneeliin assareiksi. Vaihdettiin vain kissoja ja hän kantoi Boriksen ja minä Vinkun. (Tuli siinä sitten kannettua jokunen muukin kissa, ainakin Siperian-kissa, Pyhä-Birma ja Britti) Ensin oli Boriksen vuoro ja ja voitto tuli. Paras naaras oli BIS ja Boris hienosti BOX. Vinku voitti kastraattiurokset ja oli BOX. Nyt oli aihetta skoolata. Ja oli sitä aihetta hiukan muutenkin. Seurueemme kissoja valmistui IC:ksi ja IP:ksi jokusia.

Näyttelypäivän jälkeen lähdimme syömään keskustaan ja ruoka olikin hyvää. Seikkailu alkoi, kun palasimme bussille ja aioimme lähteä takaisin hotellille. Bussi ei inahtanutkaan. Akku oli tyhjentynyt. Vilkas mielikuvitus otti vallan ja tuli hetken mietittyä, että onko tässä ihan vaan vahingossa käynyt näin vai onko kyse jostain suomalaisten ryöstöyrityksestä. Homma osoittautui kuitenkin ihan tavalliseksi tekniseksi ongelmaksi ja kun aikamme etsimme apua yksi taksikuski antoi virtaa. Ennen tätä jouduimme kuitenkin porukassa työntämään bussia, jotta saatiin piuhat kiinni. Lopulta bussi lähti käyntiin ja päästiin nukkumaan.

24.2.2007 teimme lähtöä näyttelypaikalle emmekä päässeet ulos hotellin portista ennen kun kaikki tähtitieteelliset kissamaksut oli maksettu. Kerroin siinä sitten muutaman mielipiteeni hinnoittelusta hotellille. Samalla hinnalla olisi melkein ostanut koko hotellin. Tuli päätettyä, että sinne emme mene enää koskaan. Oltiinpahan yhtä kokemusta rikkaampia.

Näyttelypäivä alkoi eilistä rivakammin ja arvostelu lähti vauhdilla käyntiin. Burmat arvosteli Natalia Sidorova. Boris sai taas sertin ja valmistui GRAND INTERNATIONAL CHAMPIONIKSI. Värin parhaassa kävi niin, että Esa-sisko vei voiton. Boris, Esa ja Vinku olivat jokainen TP ja sitten alkoi jännittää, ehdimmekö paneeliin ollenkaan. Meidän täytyi nimittäin lähteä jo varttia vaille kolme kohti satamaa. Homma sujui kuitenkin aika rivakasti ja kaikki ehtivät paneeliin. Boris voitti urokset ja Esa-sisko naaraat ja vastakkain olivat Boris ja Esa. Esa voitti 2-1. Niinpä meillä oli matkassa BIS ja BOX. Vinku sai yhden äänen Hans G.Lindbergiltä, joka kuiskutteli paneelissa, että jaahas täällä tämä minun suosikki-kissani taas onkin. Olet komein kissa, jonka olen ikinä nähnyt. Setä taisi pitää isoista kissoista.

Paneelin jälkeen lähdimme vauhdilla kohti satamaa. Edellisestä viisastuneina puimme kissoille Tallinnalaista designiä olevat viitat, jottei niillä olisi kylmä. Vinku ja Iksu ruskeina Burmina olivat kuin afrikkalaisia heimopäällikoitä tiikerikuvioisissa viitoissaan ja ainoa viitta, joka mahtui Boriksen kaulan ympärille oli hempeä auringonkukkakuvioinen viitta. Jätkällä on nimittäin niskaa enemmän kuin vyötäröä. Komeita olivat kuitenkin joka iikka omissa hepeneissään.

Hiukan tuli mietittyä laivalla kotimatkalla, minkälaisessa sotkussa siellä boksissa ollaan, kun laiva keinui aika lailla. Kaikki olivat kuitenkin ihan kunnossa satamassa ja matka kohti kotia alkoi. Perillä oltiin noin yhden aikaan yöllä ja kaaduttiin suoraan nukkumaan.

Kiitos kaikille kavereille hauskasta matkaseurasta! Erityiskiitos Pertille Boriksen paneelikannosta!

takaisin