|
FELIX, Tallinna 19.-20.5.2007
ELVIS ja BORIS
Tuli taas käytyä Tallinnassa vaikka
mieli tekikin Tampereelle PIROKIN näyttelyyn. Molemmat pojat olivat
vaikka ulkomaan sertejä ja niitä lähdettiin hakemaan. Mukaan
otettiin Leppäkorvesta Marika ja Olli sekä Ilpo-birma ja suunnattiin
Iittalaan, josta mukaan lähti herra Tykki ja Eetu-ocicat. Siitä
sitten köröteltiin linja-autolla Helsinkiin ja laivalle. Laivalla
tapahtui lähes maailman seitsemäs ihme, kun veljekset makoilivat
vierekkäin sulassa sovussa ja pesivät toinen toisiaan. Siitä sai
olla tosi iloinen.
Näyttelypäivä meni mukavissa
tunnelmissa ja päivältä saatiin se mitä odotettiin. Molemmat pojat
saivat sertinsä ja Elvis valmistui International Premioriksi. Elvis
oli vielä TP ja Boris VP. Paneelistakin Elvis sai yhden äänen.
Paneeli oli kyllä aikamoinen hässäkkä, koska paikallisia assareita
oli vain kolme. Heitä siinä sitten autettiin ja kannettiin kissoja
aikamoisella vauhdilla.
Hotelliin päästiin iltasella ja
lähdettiin syömään. Hyvässä seurassa vierähti aika tovi ja
huoneeseen nukkumaan mennessä tapasimme melkoisen ilmestyksen.
Hotellin ovella puskasta tupsahti iloisesti eteemme
sutjakkavartaloinen kaunis ruskeanaamio-kissa sinisine silmineen.
Vartalo oli kanelinhohtoinen ja pilkullinen, enkä tosiaan koskaan
ole vastaavaa nähnyt. Kissa oli todella KAUNIS. Hetken oli
mielessäni, että jospa veisin sen kotiin, mutta järki voitti.
Toinen näyttelypäivä meni tavalliseen
tapaan hiukan vauhdikkaammin kuin ensimmäinen. Nytkin pojat saivat
sertinsä ja samoin kuin edellisenä päivänä Elvis oli TP ja Boris VP.
Elviksen nominointi oli aikamoinen kokemus. Laura Burani kutsui
kastaraatit pöytänsä viereen, mutta ei katsonut ketään, käveli vain
eteeni ja sanoi onneksi olkoon, olette juuri nominoitu ja antoi
vihreän lapun käteeni. Taisin näyttää ihan kottaraispöntöltä, kun
suu loksahti auki ja kesti hetken ennen kuin meni jakeluun, että
mitenkäs tässä nyt kävi.
Kotimatkalle päästiin niin hyvissä
ajoin, että ehdimme vielä käydä pikaisesti ostoksilla. Puuha Pete
lähti kotiin tuliaisiksi, kun pieni miehemme ei muusta tiedäkään.
Kotona odotti kiukkuinen akka. Loota
oli todella suivaantunut kaikille tasapuolisesti, murisi ja sähisi
eikä suostunut syliin. Liekö kapinoinut sitä, että jäi kotiin, vai
onko kyseessä raskaana olevan naisen mielialan vaihtelut, mene ja
tiedä.
 Takaisin |