BORIS

10.3.2007 Seinäjoen näyttelyyn oli ilmoitettu sekä Boris että Loota, mutta Loota joutui jäämään kotiin, koska ei ollut ihan näyttelykunnossa. Päätimme jättää "Lootaskan" kotiin kasvattelemaan turkkia ja kaunistumaan.

Boris vaistosi jo edeltävänä iltana, että taas mennään, koska päivysti kuljetusboksissa siltä varalta, että lähdetään salaa. Eihän sitä koskaan tiedä vaikka jäisi vahingossa kotiin. Tämänkertaisessa sählingissä ei olisi ollut mitenkään erikoista, että joku olisi unohtunut kotiin, oli nimittäin sen verran työlästä lähteminen, kun mukaan tuli lapsia. Ensin piti ottaa mukaan vain Harri ja Wiljam ja muiden piti jäädä mummulle, mutta lopullinen joukkue koostui Harrista, Veerasta ja Wiljamista ja heidän varusteistaan ja tietysti Boriksesta ja kaikista Boriksen varusteista.

Matka Porista Seinäjoelle tuntui jostain syystä tosi pitkältä. Pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin perille varustelemaan Boriksen häkkiä. Yksi takaisku matkan aikana oli kuitenkin päässyt tapahtumaan. Boris oli nimittäin muina miehinä pissinyt näyttelypesänsä likomäräksi ja kieritellyt siinä sillä seurauksella, että koko kolli tuoksahti hieman omintakeiselle. ( voitte kuvitella tuoksun ; )

Näyttelypäivä meni jonkun mielestä tosi nopeasti ja toisen mielestä tuskastuttavan hitaasti. Itselläni aika meni kuin siivillä Hanne-Sofie Sneumin assistenttina ykkösen ja kolmosen kissoja ihastellessa. Isäntä taasen oli lähes tuskastunut lapsenvahtina. Kolme vuotiaan viihdyttäminen kissanäyttelyssä käy työstä varsinkin jos siinä onnistuu niin, että sekä lapsi että muut näytteilleasettajat kissoista puhumattakaan ovat tyytyväisiä. Täytyy tunnustaa, että olen kaikista miehistäni ( ja tytöstäni ) ylpeä. Markus selvisi lapsenvahtina kunniakkaasti ja ehti kuvatakin, Wiljam käyttäytyi nätisti, Harri ja Veera olivat kiltisti ja avuksi siivoamalla paneelihäkkejä ja BORIS oli totutusti komea itsensä. Donatela Mastrangelo piti Boriksesta ja Boris sai ensimmäisen CACE:n ja oli VP sekä TP. Paneelistakin irtosi yksi ääni hajusta huolimatta.

11.3.2007 Päivä alkoi paremman tuoksuisissa, mutta pikkuisen pörröisissä merkeissä. Boris pääsi nimittäin hotellissa pesulle, koska oli itsensä sotkenut. Hieno näyttelykissa ei saisi aiheuttaa tällaista pesutarvetta ainakaan silloin, kun on lauma "kakaroita" mukana, koska eihän sitä silloin ehdi paneutua herran komeuteen täysin rinnoin. ( kukahan sen sille kertoisi ) Pörröisyys ei tahtia liiemmin haitannut ja Lotte Borch antoi Borikselle toisen CACE:n. Borchilla oli arvosteltavana uroksista myös pari muuta burmaa, joista Vieno oli hienoin ja TP. Boris pääsi huilailemaan. Borchin assistenttina näin myös mielestäni maailman kauneimman kissan. Arvosteltavaksi tuli kaunis, sievä ja ihana lilakilppari-tyttö ja totesin, että sellaisen haluan joskus. Mikäköhän noissa liloissa viehättää?

Takaisin