POH-KIS VAASA 12.-13.4.2008

Kyllähän arvasin, että ei salamakaan iske kahta kertaa samaan paikkaan eikä tullut Roosasta JW:tä. Odotellaan nyt sitten vaikka DSM:ää ja WW:tä. Täytyyhän sitä tavoitteita olla ; )

Tämä näyttelyreissu alkoi jo perjantaina. Jätimme lapset Merikarvialle mummulaan ja ajelimme Kaskisiin katsomaan Hermania ja Herbertiä. Ihania, isoja ja reippaita poikia olivatkin. Poikien luona vierähti hyvän aikaa ja kuviakin saatiin napattua. Niihin voi tutustua poikien omassa galleriassa.

Vaasaan päästiin vasta iltamyöhällä ja kuten tavallista, saimme aikaan navigointitappelun. Toriparkin ramppia kun ei tuntunut millään löytyvän. Lopulta miljoonan korttelinkierron jälkeen saimme auton parkkiin ja pääsimme sisälle hotelliin ja rentoutumaan.

Aamulla jouduimme harhauttamaan Borista, jotta pääsimme lähtemään näyttelyyn. Boris kun ei mahtunut lauantaipäivälle ja joutui viihtymään yksin hotellihuoneessa.

Näyttelypäivä meni jotenkin todella nopeasti tällä kerralla. Ei oikein ehtinyt päästä asiaankaan, kun jo sai lähteä. Siltä ainakin tuntui. Roosan arvosteli Sirpa Lindelöf. Hän piti Roosasta, mutta hänen mielestään Roosa oli hiukan liian pieni, varsinkin kun siirtyy muutaman päivän päästä aikuisiin. Roosan koosta saa olla mitä mieltä lystää. Roosa painaa kuitenkin saman verran kuin muutkin pärjäävät aikuiset Burma-naaraat. TP-valinnassa Roosa hävisi eurooppalaisnuorukaiselle eikä siis päässyt paneeliin. Roosa oli kuitenkin värin paras kaikista suklaista, joten ei mennyt huonosti ollenkaan.

Toisena päivänä mukana olivat Roosa ja Boris. Roosan arvosteli Jaana Jyrkinen. TP-valinnoissa Roosa hävisi taas samaiselle komealle eurooppalaiselle eikä se enää oikeastaan harmittanutkaan. Boris oli Yan Roca-Folchin arvosteltavana ja sai kehuja komeasta koostaan ja turkistaan. Boris piti tällä kerralla hiukan enemmän meteliä ja oli myös vähän hermostuneen oloinen. Liekö itseluottamus mennyt pallien myötä vai mistä lie kyse. Kiukkuinen se ei kuitenkaan ollut. Roca-Folch tykkäsi Boriksesta kovasti ja Boris oli hänen TP:nsä. Boris sai kolmannen CAPin ja valmistui Premioriksi. Paneelissa Boris oli kaikilla kolmella tuomariäänellä paras kastraattiuros. (Jotenkin on vaikeaa hahmottaa, että meidän äijä on todella kastraattiuros)

Kotimatkalle päästiin hyvissä ajoin, mutta kotimatka Merikarvialta Poriin oli aika haasteellinen. Wiljam oli sairastunut oksennustautiin ja yrppäili koko kotimatkan. Jotenkin siinä palautui taas voittofiiliksistä arkeen oikein kunnolla. Mummollakin oli ollut oikein työntäyteinen viikonloppu ja varmasti muistui mieleen omien viiden lapsen lapsuusajat. Ensin Veera alkoi voida huonosti, sitten Veikko ja lopuksi Wiljam. Kaikilla tauti kuitenkin parani alle vuorokaudessa.

Takaisin